Tämän opintojakson aikana minulle on ainakin auennut, mitä sosiaalinen media on. Niin alusta tämä matka on pitänyt aloittaa. Minulle sosiaalinen media on aiemmin ollut pääosin Facebook, Instagram ja Twitter sekä ehkä jotain muuta epämääräistä. Nyt olen oivaltanut sosiaaliseen mediaan kuuluvaksi myös WhatsAppin ja blogit. Sosiaalinen media on alati muuttuva maailma ja käyttäjältä se vaatii vihkiytymistä, että pysyy muutoksissa mukana. Toisaalta alati muuttuva sosiaalinen media luo uusia mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen. Mutta voi sosiaalista mediaa kuitenkin käyttää rajoittuneemminkin ja matalammalla profiililla. Tietojen suojaaminen on kuitenkin aina muistettava – jokainen voi vastata itseään koskevan tiedon jakamisesta, mutta toisista ihmisistä tiedon jakamiseen on oltava lupa ja etenkin työmaailmassa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla asiakastietojen jakaminen tai hoitaminen sosiaalisessa mediassa on ehdoton ei. Sosiaalinen media ei ole tähän tarkoitukseen tietoturvallinen paikka.

Sosiaalisen median käyttö on yleistä organisaatioissa. Sosiaalisen median käyttöä työyhteisöjen työkaluna olemmekin olleet tällä opintojaksolla pohtimassa. Olen huomannut, että sosiaalisen median avulla usein pyritään luomaan positiivista ja avointa kuvaa organisaatioista asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Tämä onkin varmasti yksi tarkoitus, mihin sosiaalista mediaa voisi käyttää. Ihmiset saavat tiedon sosiaalisen median ympäristöissä helpommin ja nopeammin kuin vaikkapa postitse tai sähköpostitse. Positiivisten uutisten ja julkaisujen luominen sosiaaliseen mediaan auttaa positiivisen mielikuvan luomisessa. Sosiaalisen median avulla myös yleisistä asioista tiedottaminen, kuten organisaation toimintatavoista tiedottaminen on sosiaalisen median kautta helpompaa ja jopa elävämpää, koska sosiaalisessa mediassa kuvallisen ja videomateriaalin jakaminen on helppoa. Myös blogin avulla voidaan avata esimerkiksi työpaikan tai ammattilaisen arkea organisaation ulkopuolisille tahoille.

Sosiaalisesta mediasta on erittäin paljon hyötyä ammattilaisten välisessä tiedonvaihdossa. Videot ja kuvat sekä teksti mahdollistavat ideoiden jakamisen laajalle käyttäjäkunnalle ja ideapankkien keräämisen. Ammattilaisten väliseen tiedonvaihtoon sosiaalinen media on oikein oiva ja monen ammattilaisen saavutettavissa oleva keino. Tässä kohdassa minun on palattava blogini ensimmäiseen aloituspostaukseen, jossa kerroin työpaikkani muutosta uuteen rakennukseen. Muuttoa tehdessämme heitimme useita vanhoja Idiksiä-kansioita nimittäin pois. Olivat 1900-luvun viimeisten vuosikymmenten materiaalia. Teimme digiloikan ja päätimme, että 2000-luvun idikset taitavat löytyä internetin ihmeellisestä maailmasta ja sosiaalisesta mediasta.  

On yleisesti tiedossa, että sosiaalisessa mediassa yksityishenkilöt julkaisevat oman elämänsä tähtihetkiä. Muistan jostakin lukeneeni jo jokin aika sitten, että sosiaalisen median käyttö voi jopa aiheuttaa masennusta, kun ihminen alkaa verrata omaa tavallista elämäänsä toisten ihmisten onnentäyteiseen ja täydelliseen elämään, josta sosiaalinen media välittää mielikuvaa. Luulenpa, että myös organisaatiot pyrkivät tuomaan sosiaalisen median kautta itseään esiin positiivisessa valossa. Harvoin julkisuuteen edes halutaan tuoda negatiivisia asioita. On kuitenkin enemmän kuin mahdollista, että ihmisten keskustelut ja kommentit voivat olla hyvinkin negatiivissävytteisiä. Törmäsin itsekin siihen tähän opintojakson aikana oppimistehtävässä 2a, missä piti osallistua tietosuojaa koskevaan keskusteluun. Sosiaalisen median maailmassa mahdollistuu radikaalinkin ja ehkä harkitsemattomankin ajatuksen esiin tuominen, koska julkaisun voi tehdä anonyymisti ilman omia henkilötietoja ja tietyllä tapaa myös vastuuta mielipiteen ilmaisemisesta. Organisaatioiden olisi hyvä pohtia keinot, joilla sosiaalisen median kautta tulevaan mahdolliseen negatiiviseen julkisuuteen vastataan.

Jokainen voi varmasti itse päättää, millaista kuvaa itsestään sosiaalisessa mediassa haluaa välittää. On hyvä pohtia pitääkö oman profiilinsa vapaa-ajan profiilina vai liittyykö myös työ jollakin tapaa profiiliin. Aina on kuitenkin muistettava, että ammatti on osa omaa persoonaa myös sosiaalisessa mediassa ja omaa työtään koskevia aiheita kommentoidessaan edustaa myös ammattikuntaansa tai työnantajaorganisaatiotaan.

Miten yksityishenkilöt voivat vaikuttaa yritysten näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa? Yksityishenkilönä voi yritysten näkyvyyteen vaikuttaa tykkäämällä yritysten Facebook-sivuista tai muista yrityksen sosiaalisen median sivustoista ja julkaisuista. Myös julkaisujen jakaminen edelleen edistää yritysten näkyvyyttä yhä laajemman ihmisjoukon tietoon ja tykkääjiä voi tulla sitä kautta taas lisää, jolloin tieto leviää lumipallon tavoin. Yksityishenkilöt ovatkin tärkeässä roolissa levittämässä tietoa yritysten olemassaolosta.  

 

Kiitos, että olet jaksanut lukea blogiani! Tämä on opintojaksoon liittyviä viimeinen postaus. Luulenpa, että olen saanut tältä opintojaksolta jonkinlaisia eväitä sosiaalisen median käyttöön työelämässä ja etenkin tietoa asioista, joita on hyvä huomioida sosiaalisen median ympäristöissä toimiessaan. Opintojakso on saanut pohtimaan myös omaa sosiaalisen median käyttöä uudessa valossa.

Tätä blogia aloittaessani reilu kuukausi sitten kesä oli aluillaan ja pääskyset aloittivat lentelynsä. Istun jälleen parvekkeella. Nyt on vähän pilvisempää. Vielä kahtena aamuna aion kammeta itseni sängystä aamulla ylös ja suunnata jo tutummaksi tulleeseen työpaikkaan (uuteen rakennukseen) ja sitten on aika LOMAN! 

AURINKOISTA KESÄÄ!   

Terkuin,

Kesä-Maija :)

Tutustuin erään suomalaisen sairaanhoitopiirin työntekijöille tarkoitettuun sosiaalisen median ohjeeseen. Keskeinen viesti ohjeessa on, että vastuu sosiaalisen median käytöstä on aina käyttäjällä itsellään. Ohjeessa kehotetaan maalaisjärjen käyttöön, kriittiseen ajatteluun ja omasta turvallisuudesta huolehtimiseen. Ohjeessa tuodaan selkeästi esille, että potilaisen yksityisyyden suojaa on kunnioitettava ja että kaikki työhön ja potilaisiin liittyvä viestintä tulee toteuttaa vain organisaation sisäisissä viestimissä. Potilassuhteen hoitaminen sosiaalisen median välityksellä kielletään. Organisaation sähköpostiosoitteen käyttö sosiaalisessa mediassa kielletään ja ohjeistetaan luomaan yksityinen sähköposti sosiaalisen median käyttöä varten. Ohjeessa neuvotaan suojaamaan omaa yksityisyyttä ja kunnioittamaan työkavereiden yksityisyyttä. Ohjeessa tuodaan myös esille tärkeä näkökulma, että jos työntekijä merkitsee työpaikkansa sosiaalisen median profiiliinsa, tulee hänen muistaa olevansa aina myös kyseisen organisaation edustaja ja ottaa se huomioon sosiaalisen median käytössään ja huomioitava, millaista kuvaa omalla käytöksellään työnantajaorganisaatiostaan välittää.

Pelisäännöt ja ohjeet ovat hyvä muistutus työntekijöille, mitä kaikkea on huomioitava sosiaalisen median käytössä. Säännöt ja ohjeet ovat pitkälti maalaisjärjellä ajateltavissa. Ne on kuitenkin hyvä kirjoittaa ylös, ettei mitään jää arvailujen varaan. Säännöissä ja ohjeissa on hyvä lukea selkeästi se, että työasiat hoidetaan muita kanavia kuin sosiaalisen median kanavia hyödyntäen, jotta taataan potilaan tai asiakkaan yksityisyyden suoja ja estetään tietojen vuoto. Tärkeänä koen myös, että ohjeessa muistutetaan työntekijää siitä, että hän edustaa työnantajaorganisaatiotaan myös sosiaalisessa mediassa välillisesti, etenkin mikäli on maininnut työnantajansa profiilissaan. Ja vaikka työnantajaa ei olisi maininnutkaan, ei sekään anna vapautta sanoa työnantajasta mitä tahansa. Ohjeessa voisi olla tärkeää olla tietoa myös siitä, miten henkilö voi ja miten hänen kannattaa toimia, mikäli hän kohtaa sosiaalisessa mediassa työnantajaansa koskevaa negatiivista julkisuutta. Ja työntekijää olisi ohjeessa hyvä muistuttaa johonkin asiaan kantaa ottaessaan ilmaisemaan, että hän ottaa asiaan kantaa yksityishenkilönä ja että kanta ei ole organisaation virallinen kanta. Ohjeistuksessa on hyvä tuoda esiin myös työnantajan kanta sosiaalisen median käyttöön työajalla.  Ohjeessa olisi myös hyvä mainita yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa, jolta voi tarvittaessa pyytää apua sosiaalisen median käyttöön.  Ohjeistuksessa voisi olla hyvä mainita myös sääntöjen noudattamatta jättämisestä koituvat seuraukset, mikä vakavoittaa ohjeen lukijan sen äärelle.

Pelisääntöjen laatimisesta on mielestäni päävastuu organisaation johdolla. Heidän tehtävänään on huolehtia, että organisaatiolla on olemassa ohjeistus sosiaalisen median käyttöön. Ohjeiden laadinnassa on hyvä käyttää tukena asiantuntijoita, kuten lain kiemuroihin ja sosiaalisen mediaan käyttöön perehtyneitä henkilöitä. Sosiaalisen median käyttöön liittyvien ohjeiden laadintaan on hyvä ottaa mukaan myös organisaation työntekijät. He voivat osata hyvin avata ohjeita konkreettisilla käytännön esimerkeillä ja osallistuessaan ohjeiden laadintaan aihepiiri ja ohjeet tulevat heille samalla tutuiksi ja siten ohjeiden omaksuminen on helpompaa ja mielekkäämpää.   

Sosiaalisen median käyttö on sallittua ja suotavaa, kun muistaa maalaisjärjen ja pitää kriittisen tuumaustauon ennen Julkaise-napin painallusta…

Oletko koskaan kirjoittanut Googleen omaa nimeäsi ja katsonut, mitä kaikkea nimelläsi löytyy? Minä kokeilin nyt…

Itse asiassa minusta löytyy aika vähän tietoa, mistä olen toisaalta helpottunutkin. Ensimmäisenä avautuu linkki Facebook-profiiliini. Luulenpa, että Googlekin on jo sen verran tietokoneen käytöstäni viisastunut, että osaa sitä ehdottaa. Mutta siitä olin yllättynyt, että sain kuvia itsestäni näkyviin ihan vain Facebookiin sisään kirjautumalla. Taidan käydä vähän tsekkaamassa asetuksia tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen. Löydän myös oman työpuhelinnumeroni. Löydän omalla nimelläni myös paljon muuta, opinnäytetöitä, uutisia ja yhteystietoja sekä sukuselvityksiä, jotka eivät koske minua millään tavalla… Tiedänkin, että kanssani täällä Suomessa on saman nimisiä ja itse asiassa meitä on kolme saman nimistä ja olemme joskus asuneetkin samalla paikkakunnalla. Tämä on aiheuttanut sekaannuksia ja aiheuttaa välillä edelleen. Onkin siis aika mielenkiintoista, millaisen kuvan joku täysin vieras voisi minusta tai muista samannimisistä saada, ellei yhtään tietäisi, mitkä tiedot oikeasti liittyvät keneenkin. Pelkän etu- ja sukunimen avulla saa siis nimisistäni ihmisistä aika kattavan valikoiman erilaisia ihmisiä, joten sen luomaan kuvaan identiteetistä ei voi omalla kohdallani täysin luottaa. Kaikki minua itseäni koskevat tiedot ovat kyllä oikeita, mutta kaikki nimelläni haettava tieto ei liity minuun itseeni lainkaan.

Olen pyrkinyt itse pitämään omia sosiaalisen median profiilejani koskevat tiedot melko hyvin asetusten avulla pienen piirin tietoina. Tiukentamalla asetuksia pystyy ainakin jonkin verran vaikuttaa siihen, miten ja mitä tietoa muut ihmiset voivat saada näkyviin. Kaikkeen tietoon, esimerkiksi työpuhelinnumeron näkymiseen ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Oman henkilökohtaisen puhelinnumeron ja osoitteen saantia olen rajannut ja siksi minua onkin pariin otteeseen lähestytty henkilökohtaiseen elämään liittyvissä asioissa työpuhelimen kautta. Vaikea sanoa, mikä missäkin kohdassa olisi järkevä tapa toimia.  

Niihin tietoihin, joita itse on sosiaaliseen mediaan lisännyt taitaa olla myös jonkinlainen poistamismahdollisuus. Sellaisten tekstein tai kuvien poistaminen tai muokkaaminen, jotka joku toinen ihminen tai taho on lisännyt, on huomattavasti haasteellisempaa. Itse jouduin sellaisen tilanteen eteen, kun kirjoitin kokemuksistani ulkomailla toteutuneeseen vapaaehtoistyöprojektiin osallistumisesta minua matkan järjestelyissä tukeneen organisaation sivuille, että joitakin vuosia myöhemmin organisaation sivuilla nimeni alla olikin toisen ihmisen teksti. Organisaation työntekijä vaihtui ja organisaation sivuja uusittiin ja siinä yhteydessä pääsi tapahtumaan tällainen kömmähdys. Huomattuani virheen korjasin sen ottamalla yhteyttä organisaation työntekijään ja lähettämällä kirjoittamani tekstin hänelle. Teksti korjattiin ja asia oli hetken oikein, mutta sitten organisaation sivuja päivitettiin ja taas nimeni alle vaihtui se sama teksti, joka oli siellä ennen asian korjaamista. Tämäkin erehdys korjattiin edellisen tapaan. Huomasin ja opin tästä tilanteesta sen, miten tärkeää itselle on, että oma nimi yhdistyy juuri minun sanomaani/kirjoittamaani. En epäillyt yhtään lähteä korjaamaan virhettä. Nyt sivuja on uudistettu ja oma tekstini on pysynyt oman nimeni alla, kävin vielä tarkistamassa ennen kuin asian tähän kirjoitin! 😊

Koen, että olen sellaisessa asemassa ja roolissa työssäni ja omassa elämässäni, että sosiaalisesta mediasta löytyvistä tiedoistani tuskin ollaan kovinkaan kiinnostuneita. Julkisuuden henkilöillä ja julkisissa viroissa olevilla tilanne on varmasti erilainen. Heitä koskevat tiedot kiinnostavat vahvasti esimerkiksi mediaa ja tiedoista voidaan yrittää kaivella mielenkiintoisia otsikoita. Toisaalta some-julkisuus voi lisätä helpolla tavalla julkisuuden henkilön tai esimerkiksi politiikkaan pyrkivän tunnettavuutta.  Julkisuuden henkilön rooliin vaikuttaa valitettavasti kuuluvan myös taakka kantaa tekojensa seuraukset, sillä usein pienikin virhe käsitellään vahvasti sosiaalisessa mediassa. Tästä on hyvä olla tietoinen. Tämä koskettaa myös organisaatioita, joiden johtavassa asemassa olevat työntekijät kuuluvat tähän joukkoon, joiden teot ovat hyvinkin nopeasti julkisia. Tällaisen negatiivisen julkisuuskuvan hälventämisessä myös organisaation työntekijät voivat joutua kantamaan kortensa kekoon.

Digitaalinen identiteetti muodostuu siitä kaikesta tiedosta, joka meistä internetin kautta löytyy. Oman digitaalisen identiteetin tutkiminen tässä tehtävässä oli mielenkiintoista. Olisi tärkeää, että omaan dgitaaliseen identiteettiin pystyisi vaikuttaa ja että kaikki omaan identiteettin liittiyvä tieto olisi oikein.  

Keskustelut, joihin olen osallistunut:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15680398/kotihoitajat#comment-97884530

Hämmennyin itse kovinkin paljon siitä, että kokeilin hakea omia tietojani Valviran sivuilta ja löysin sieltä hyvinkin helposti oman nimeni kokonaan ja ammattini sekä syntymävuoteni. Tietosuoja-asioita pohtineena näiden tietojen löytyminen ja oleminen kenen tahansa saatavilla tuntuu melko hämmentävältä. Näinkö helposti näinkin henkilökohtaisia tietoja meistä sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on saatavilla?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15664645/typ-ja-omakanta---ketka-voivat-lukea-terveystietoja#comment-97884897

Tähän viestiketjuun vastaaminen tuntui hieman pelottavaltakin, koska keskustelu oli hyvin syyllistävää. Keskustelu somessa näköjään helposti vajoaa asiattomuuksiin. Pyrin itse ottamaan keskustelussa asiallisen ja kannustavan linjan. Henkilötietojen käsittelyn on tärkeä olla luotettavaa ja siihen tulisi myös kansalaisilla olla oikeus luottaa.

Tietosuoja, sosiaali- ja terveysala sekä sosiaalinen media ja työyhteisöt– tässäpä sellainen paketti, josta selvää ottaminen tuntui hyvin haastavalta. Tietosuoja-asiat sosiaali- ja terveysalalla liittyvät pitkälti asiakkaiden tietosuojan takaamiseen.

Sosiaalisen median todellisuus hämää yksityisyyttä ja henkilötietojen käsittelyä. Henkilötiedot kattavat käsitteenä kaiken, mistä ihminen voi olla tunnistettavissa, kuten nimi, valokuva tai kuvailun, jonka perusteella ihmisen tunnistaminen on mahdollista. Sosiaalisen median käytössä tämä näkökulma onkin otettava hyvin tarkasti huomioon. Nimien ja kuvien julkaisemiseenkin on pyydettävä tarkasti lupa asianosaiselta ja avattava selkeästi, missä tietoja tullaan käyttämään. Organisaatioissa sosiaalisen median käytössä on myös huomioitava millaista tietoa organisaatiosta ja sen tilanteesta ja työntekijöistä voidaan julkisuuteen antaa. Joskus esimerkiksi työntekijän elämätilanne voi vaatia tarkkaa yksityisyyden suojaamista tarkemmin, mikä on otettava huomioon ja mitä on kunnioitettava.

Itse teen toimintaterapeuttina suoraa asiakastyötä. Asiakkaiden tietoja käsitellään yhteistyössä myös organisaation ulkopuolisten tahojen, kuten koulujen opettajien, päiväkotien työntekijöiden tai asiakkaan arjessa kuntouttavaa työtä tekevien terapeuttien kanssa. Asioimiseen käytetään usein puhelua. Joskus kuitenkin puhelinajankin sopiminen täytyy hoitaa ensin jonkin toisen viestimen, kuten sähköpostin kautta. Tällöin asiakkaan nimeä ei tule käyttää, vaan asiakkaasta käytetään vain sovittua tunnistetta. Tunnisteen käytöstä on sovittu organisaatiossamme sähköpostilla tai tekstiviestein tai WhatsApp-viestein tapahtuvassa yhteydenpidossa. Olemme saaneet ladata WhatsApp-viestimen puhelimiimme, mutta sitä on tarkoitus käyttää lähinnä organisaation sisäisessä viestinnässä ja sen kautta ei ole tarkoitus viestiä suoraan asiakkaan tietoihin liittyvissä asioissa tai asiakkaiden vanhempien kanssa. Asiakkaan tunnistetietojen käytöstä on sovittu myös www-sivuilla tapahtuvien painevaatetilausten tekemisessä. Tilaus voidaan lähettää ilman henkilötietoja käyttäen tunnistetta yritykseen ja soittaa sen jälkeen ja antaa puhelimessa tunnistetietoon liittyvät asiakastiedot.   

Tietosuoja-asiat on huomioitava myös omassa sosiaalisen median käytössä. Jos omassa profiilissa näkyy esimerkiksi oma työpaikka edustaa aina omaan työhönsä liittyvää asiaa kommentoidessaan ihminen myös työpaikkaansa. Siksi ammattiin liittyvien asioiden kommentoimisessa tulee olla tarkka ja oman kannan tulee olla linjassa myös oman organisaation asiaa koskevan linjan kanssa.

Omassa työssäni olen törmännyt myös siihen, että osa organisaatiomme asiakkaista pyytää esimerkiksi Facebookissa kaveriksi tai joskus myös asiakkaidemme vanhemmat. Tähän suhtautuminen on ollut hankalampaa. Koen itse vahvasti, että haluan pitää tietynlaisen etäisyyden asiakkaisiin, koska tehtäväni on kuitenkin palveluja ja tarpeita arvioivalla taholla työtä tekevänä olla neutraali osapuoli arviointia ja päätöksiä vaativissa tilanteissa. Olen keskustellut tästä myös työkavereideni kanssa ja olen pyrkinyt tilanteissa jollakin tavalla tekemään itselleni selväksi, miksi päädyn ratkaisuun, jonka teen. Pidän itse tärkeänä omaa yksityisyyden suojaani.

Sosiaalisen median käytössä on aina tärkeää niiden ihmisten tai organisaatioiden luvan kysyminen, jonka tietoja aikoo käyttää. Luvan kysymiseen liittyen toiminnan tulisi olla avointa ja läpinäkyvää, mikä tarkoittaa sitä, että asianosaiset, sekä henkilötietojen käyttöön luvan antava osapuoli että henkilötietoja käyttävä osapuoli molemmat ymmärtävät, mihin lupa on annettu ja mihin ja mitä tietoja on lupa käyttää. Avoimuudella ja läpinäkyvyydellä tarkoitetaan tässä sitä, että asia ilmaistaan sellaisella kielellä, että molempien osapuolien on helppo ymmärtää tarkalleen, missä ja miten tietoja käytetään. Avoin ja läpinäkyvä asioiden sopiminen estää asiaan liittyvät myöhemmät väärinkäsitykset ja epäselvyydet.

Henkilötietojen jakaminen on aina jokaisen oma henkilökohtainen asia. Jouduin kovasti pohtia asiaa, milloin siitä voisi olla työyhteisöjen kannalta hyötyä. Työntekijänä ajattelisin, että esimerkiksi työasioihin keskittyvä LinkedIn-palvelu voisi olla sellainen palvelu, jonka käyttäminen on hyödyllistä, jos sinne jakaa omaa työhistoriaansa ja sitä kautta voi saada esimerkiksi työtarjouksia ja työnantaja voi etukäteen tarkentaa työnhakijoiden profiileja ja työhistoriaa myös sitä kautta. Työyhteisöissä sosiaalisen median kautta voi myös mahdollisesti tutustua työkavereihin ja heidän omaan elämäänsä, mikä voi helpottaa yhteyden löytämistä myös työpaikalla.

Sosiaalisen median käytössä on aina hyvä säilyttää mielessä kriittinen ajattelu ja mieluummin taipuisin liian varovaiseen tietojen ja kommenttien jakamiseen kuin ajattelemattomaan tiedon jakoon ja mielipiteiden ilmaisemiseen, sillä hankalimmillaan tilanteet voivat johtaa työpaikan menettämiseen tai asioiden selvittelyyn viranomaisten kanssa.

Tietosuojakysymysten pohtiminen on ollut hyvin monisyistä. Asiaa voi pohtia niin asiakkaan, työntekijän kuin organisaation näkökulmista. Riippuen näkökulmasta ovat asiat hieman erilaisia. Yhteistä näille näkökulmille on se, että jokaisen tulee saada yksityishenkilönä päättää, minkälaista tietoa hänestä sosiaalisessa mediassa julkaistaan ja siihen on oltava mahdollisuus vaikuttaa. Organisaatiosta jaettavasta tiedosta on päävastuussa organisaation johto, mutta myös heidän ohjeistuksellaan toimiva sosiaalisen median päivittämisestä vastaava työntekijä.

Sosiaalisen median käyttö vaikuttaa lisääntyneen viimeisten vuosien aikana organisaatioiden ja yritysten keskuudessa ja uusia aluevaltauksia eri sosiaalisen median kanaviin tehdään. Totesin tämän tutustuessani sosiaalisen median palveluihin ja yritysten ja organisaatioiden sosiaalisen median käyttöön. Sosiaalista mediaa käytetään paljon oman työn esittelyyn, ideoiden jakamiseen ja tapahtumien mainostamiseen sekä ylipäätään ja ehkä enimmäkseenkin positiivisen mielikuvan rakentamiseen yrityksen tai organisaation toiminnasta. Sosiaalisen median kautta suunnattu informaatio kohdistetaan selkeästi sekä organisaation tai yritysten asiakkaille että alan työntekijöille.  

Sosiaalisen median kautta yritysten ja organisaatioiden sekä järjestöjen on helppo luoda omasta toiminnastaan positiivista mielikuvaa ja esitellä omaa toimintaansa laajalle ihmisjoukolle. Esimerkiksi Valteri-koulun toimintaa esitellään havainnollisesti videon avulla https://www.valteri.fi/koulu/valteri-ops/ Videon avulla tieto toiminnasta välittyy sekä vanhemmille että ammattilaisille, kuten opettajille. Mielenkiintoa herättävää tällä videolla on tarinamaisuus, josta jää onnistunut ja positiivinen mielikuva organisaation toiminnasta. Videoita voi hyödyntää monella tapaa. Tämä esimerkki on siitä mielenkiintoinen, että se on toteutettu piirtäen ikään kuin sarjakuvana. Tällä tavoin videon tekeminen sulkee pois myös monia tietosuojaan liittyviä kysymyksiä.

Seuraavassa yrityksen luomassa esimerkkivideossa on luotu elävästi kuva siitä vanhemmalle ja lapselle, mitä toimintaterapia voi olla https://fystop.fi/toimintaterapia/.  Toimintaterapia alana on hyvin laaja-alaista ja joskus sen sisältökin on vaikeasti selitettävissä jopa alan ammattilaisille. Tällä esimerkkivideolla on hyvin tuotu esiin, mitä toimintaterapia voi tässä yrityksessä lapsiasiakkaan kanssa olla. Elävä kuva tukee hyvin videon sanoman ymmärtämistä. Videon avulla pystytään luomaan mielikuva vanhemmalle, minne lapsi on menossa ja mitä lapsen kanssa tehdään terapiassa. Videon avulla voidaan luoda jo alkuun turvallinen mielikuva toiminnasta.

Sosiaalinen media voi tarjota tukea myös ammattilaisille ammatillisen kehittymisen tueksi. Tästä hyvänä esimerkkinä Facebookissa toimiva Toimintaterapeutti ja ARVOKAS ARKI-ryhmä. Ryhmän jäsenet linkittävät ryhmään uutisia ja ideoita, joita selaamalla voi pysyä ajan tasalla oman alan tilanteesta ja tarpeista nyky-yhteiskunnassa sekä mahdollisesti myös verkostoitua, mikäli se on oman kehittymisen kannalta tarpeen. Seuraava linkki vie ryhmän Facebook-sivulle. Ryhmän julkaisujen lukeminen vaatii ryhmään kuulumista https://www.facebook.com/groups/148968221944694/?hc_ref=ARRkdvphJbXug34djAlsTt-m512CF3TOaSuGX3Y7QbZ8n6hyLtMiAw4yg3L8O0P0838.

Sosiaalisessa mediassa jaetaan paljon myös ideoita, joita eri ammateissa toimivat voivat hyödyntää. Ideat voivat olla esimerkiksi yksittäisiä lyhyinä videoina esitettyjä tai ideapankeiksi koottuja työvälineitä, joista tässä esimerkit:  

Leikkivinkki lapsen kanssa toimintaterapiatilanteeseen

https://www.youtube.com/watch?v=CqJpJJefyiQ

Erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntaideoiden ideapankki

https://docs.google.com/presentation/d/e/2PACX-1vSFFoPVK_fR0T5zS6AOO7VARwT9uAgfpNSTUKhnDhPEfgbIo4teV2GZ022j-L9Vqr3WWB32Cn6EKIB8/pub?start=false&loop=false&delayms=30000&slide=id.p1

Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää sekä ammattilaisten kesken tiedon jakamiseen että tiedon jakamiseen ja positiivisten mielikuvien luomiseen kohderyhmänä asiakkaat. Sosiaalisen median mahdollisuudet olisivat varmasti vieläkin laajemmat. Sosiaalisen median haltuunotto vaatii alan työntekijöiltä vahvaa perehtymistä sekä sosiaalisen median kanaviin ja niiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tämän mahdollistaminen vaatii panostusta myös organisaatioilta ja yrityksiltä kouluttautumiseen ja perehtymiseen annettavan ajan ja taloudellisen panoksen muodossa. Riippuen sosiaalisen median kanavasta voidaan tarvita myös ulkopuolista apua esimerkiksi videoiden luomiseen, mikä aiheuttaa myös taloudellisia kustannuksia organisaatiolle ja yrityksille.