Keskustelut, joihin olen osallistunut:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15680398/kotihoitajat#comment-97884530
Hämmennyin itse kovinkin paljon siitä, että kokeilin hakea omia tietojani Valviran sivuilta ja löysin sieltä hyvinkin helposti oman nimeni kokonaan ja ammattini sekä syntymävuoteni. Tietosuoja-asioita pohtineena näiden tietojen löytyminen ja oleminen kenen tahansa saatavilla tuntuu melko hämmentävältä. Näinkö helposti näinkin henkilökohtaisia tietoja meistä sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on saatavilla?
Tähän viestiketjuun vastaaminen tuntui hieman pelottavaltakin, koska keskustelu oli hyvin syyllistävää. Keskustelu somessa näköjään helposti vajoaa asiattomuuksiin. Pyrin itse ottamaan keskustelussa asiallisen ja kannustavan linjan. Henkilötietojen käsittelyn on tärkeä olla luotettavaa ja siihen tulisi myös kansalaisilla olla oikeus luottaa.
Tietosuoja, sosiaali- ja terveysala sekä sosiaalinen media ja työyhteisöt– tässäpä sellainen paketti, josta selvää ottaminen tuntui hyvin haastavalta. Tietosuoja-asiat sosiaali- ja terveysalalla liittyvät pitkälti asiakkaiden tietosuojan takaamiseen.
Sosiaalisen median todellisuus hämää yksityisyyttä ja henkilötietojen käsittelyä. Henkilötiedot kattavat käsitteenä kaiken, mistä ihminen voi olla tunnistettavissa, kuten nimi, valokuva tai kuvailun, jonka perusteella ihmisen tunnistaminen on mahdollista. Sosiaalisen median käytössä tämä näkökulma onkin otettava hyvin tarkasti huomioon. Nimien ja kuvien julkaisemiseenkin on pyydettävä tarkasti lupa asianosaiselta ja avattava selkeästi, missä tietoja tullaan käyttämään. Organisaatioissa sosiaalisen median käytössä on myös huomioitava millaista tietoa organisaatiosta ja sen tilanteesta ja työntekijöistä voidaan julkisuuteen antaa. Joskus esimerkiksi työntekijän elämätilanne voi vaatia tarkkaa yksityisyyden suojaamista tarkemmin, mikä on otettava huomioon ja mitä on kunnioitettava.
Itse teen toimintaterapeuttina suoraa asiakastyötä. Asiakkaiden tietoja käsitellään yhteistyössä myös organisaation ulkopuolisten tahojen, kuten koulujen opettajien, päiväkotien työntekijöiden tai asiakkaan arjessa kuntouttavaa työtä tekevien terapeuttien kanssa. Asioimiseen käytetään usein puhelua. Joskus kuitenkin puhelinajankin sopiminen täytyy hoitaa ensin jonkin toisen viestimen, kuten sähköpostin kautta. Tällöin asiakkaan nimeä ei tule käyttää, vaan asiakkaasta käytetään vain sovittua tunnistetta. Tunnisteen käytöstä on sovittu organisaatiossamme sähköpostilla tai tekstiviestein tai WhatsApp-viestein tapahtuvassa yhteydenpidossa. Olemme saaneet ladata WhatsApp-viestimen puhelimiimme, mutta sitä on tarkoitus käyttää lähinnä organisaation sisäisessä viestinnässä ja sen kautta ei ole tarkoitus viestiä suoraan asiakkaan tietoihin liittyvissä asioissa tai asiakkaiden vanhempien kanssa. Asiakkaan tunnistetietojen käytöstä on sovittu myös www-sivuilla tapahtuvien painevaatetilausten tekemisessä. Tilaus voidaan lähettää ilman henkilötietoja käyttäen tunnistetta yritykseen ja soittaa sen jälkeen ja antaa puhelimessa tunnistetietoon liittyvät asiakastiedot.
Tietosuoja-asiat on huomioitava myös omassa sosiaalisen median käytössä. Jos omassa profiilissa näkyy esimerkiksi oma työpaikka edustaa aina omaan työhönsä liittyvää asiaa kommentoidessaan ihminen myös työpaikkaansa. Siksi ammattiin liittyvien asioiden kommentoimisessa tulee olla tarkka ja oman kannan tulee olla linjassa myös oman organisaation asiaa koskevan linjan kanssa.
Omassa työssäni olen törmännyt myös siihen, että osa organisaatiomme asiakkaista pyytää esimerkiksi Facebookissa kaveriksi tai joskus myös asiakkaidemme vanhemmat. Tähän suhtautuminen on ollut hankalampaa. Koen itse vahvasti, että haluan pitää tietynlaisen etäisyyden asiakkaisiin, koska tehtäväni on kuitenkin palveluja ja tarpeita arvioivalla taholla työtä tekevänä olla neutraali osapuoli arviointia ja päätöksiä vaativissa tilanteissa. Olen keskustellut tästä myös työkavereideni kanssa ja olen pyrkinyt tilanteissa jollakin tavalla tekemään itselleni selväksi, miksi päädyn ratkaisuun, jonka teen. Pidän itse tärkeänä omaa yksityisyyden suojaani.
Sosiaalisen median käytössä on aina tärkeää niiden ihmisten tai organisaatioiden luvan kysyminen, jonka tietoja aikoo käyttää. Luvan kysymiseen liittyen toiminnan tulisi olla avointa ja läpinäkyvää, mikä tarkoittaa sitä, että asianosaiset, sekä henkilötietojen käyttöön luvan antava osapuoli että henkilötietoja käyttävä osapuoli molemmat ymmärtävät, mihin lupa on annettu ja mihin ja mitä tietoja on lupa käyttää. Avoimuudella ja läpinäkyvyydellä tarkoitetaan tässä sitä, että asia ilmaistaan sellaisella kielellä, että molempien osapuolien on helppo ymmärtää tarkalleen, missä ja miten tietoja käytetään. Avoin ja läpinäkyvä asioiden sopiminen estää asiaan liittyvät myöhemmät väärinkäsitykset ja epäselvyydet.
Henkilötietojen jakaminen on aina jokaisen oma henkilökohtainen asia. Jouduin kovasti pohtia asiaa, milloin siitä voisi olla työyhteisöjen kannalta hyötyä. Työntekijänä ajattelisin, että esimerkiksi työasioihin keskittyvä LinkedIn-palvelu voisi olla sellainen palvelu, jonka käyttäminen on hyödyllistä, jos sinne jakaa omaa työhistoriaansa ja sitä kautta voi saada esimerkiksi työtarjouksia ja työnantaja voi etukäteen tarkentaa työnhakijoiden profiileja ja työhistoriaa myös sitä kautta. Työyhteisöissä sosiaalisen median kautta voi myös mahdollisesti tutustua työkavereihin ja heidän omaan elämäänsä, mikä voi helpottaa yhteyden löytämistä myös työpaikalla.
Sosiaalisen median käytössä on aina hyvä säilyttää mielessä kriittinen ajattelu ja mieluummin taipuisin liian varovaiseen tietojen ja kommenttien jakamiseen kuin ajattelemattomaan tiedon jakoon ja mielipiteiden ilmaisemiseen, sillä hankalimmillaan tilanteet voivat johtaa työpaikan menettämiseen tai asioiden selvittelyyn viranomaisten kanssa.
Tietosuojakysymysten pohtiminen on ollut hyvin monisyistä. Asiaa voi pohtia niin asiakkaan, työntekijän kuin organisaation näkökulmista. Riippuen näkökulmasta ovat asiat hieman erilaisia. Yhteistä näille näkökulmille on se, että jokaisen tulee saada yksityishenkilönä päättää, minkälaista tietoa hänestä sosiaalisessa mediassa julkaistaan ja siihen on oltava mahdollisuus vaikuttaa. Organisaatiosta jaettavasta tiedosta on päävastuussa organisaation johto, mutta myös heidän ohjeistuksellaan toimiva sosiaalisen median päivittämisestä vastaava työntekijä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.